20 kesäkuuta, 2014

Jummin laitumelle lasku.

Kävin äskettäin tekemässä hevosille heinämaan alkuun / tallin nurkalle pienen laitumen ja hitto, mutta siellä on kylmä!
En tosiaan tarkene tuolla ulkona mitään puuhailla, joten päätin tulla päivittämään tätäkin blogia välillä.
 

Pari viikkoa sitten veimme Jummin kesälaitumelle.
Sain sille laidunpaikan puolen tunnin ajomatkan päästä, Sastamalan puolelta.
Laidun oli juuri sellainen, mihin minäkin haluaisin vuotiaana orivarsana päästä kavereiden kanssa kirmaamaan.
Metsälaidun ison peltoaukean kera, tilaa ja ruokaa silmän kantamattomiin. Sekä tosiaan sitä metsää, johon pääsee sään/itikoiden suojaan.

Siinä se meidän "pikku" Jummi on!

"Nää narukaulat käy päälle!"

Matka laitumelle sujui hyvin, Roopen ollessa seuraneitinä.
Kavereina oli kaksi lämpöistä ja meidän rääpäle kasvoi parissa sekunnissa ihan silmissä ja muuttui oikein miesten mieheksi. Lämpöisistä toinen kumminkin lasautti Jummin alta aikayksikön maan pinnalle, antamalla tiukan potkun kylkeen. Sitten mentiin toiseen päähän, kunhan oltiin ensin tutkittu kivennäisastiat.

Kotiin tullessa meille sattui sitten pieni äksidentti. Isusta puhkesi vasen takarengas. Oltiin jo Kiikan kohdalla tulossa, kun auto rupesi siihen malliin vatkaamaan, että jotain oli vialla. No, bussipysäkille stop ja ihmettelemään a) missä on vararengas? b) missä on tunkki? c) onko vararenkaassa ilmaa? d) miten hitossa sen saa tuolta auton alta pois?
Emme meinanneet ensin keksiä, että miten renkaan saa ihan oikeasti pois auton alta, mutta sitten minä sanoin olevani nainen ja hakevani ohjekirjan. Sieltähän se selvisi! Ei muuta, kuin uusi rengas alle ja matka jatkui.

Tässä täytyy taas kehua ponia. Sillä oli heinäverkko ja avasin sille etuoven. Siinä poni sitten nautti eväitä ja katseli maisemia, tippakaan hermostumatta, vaikka ohi suhahteli rekkoja ja muuta liikennettä. Ihmetteli varmaan vain, että miksi me siihen pysähdyimme. Toista tuo meidän tamma, olisi varmaan pistänyt kopin päreiksi ja kaivanut itsensä kiinaan hermostuksissaan.


Hevosilla oli autotallin takana pieni pikalaidun. Tai Roope oli vanhassa tarhassa ja Kuula, joka nyt pysyy vaikka paalinarun takana, oli aidassa, jonka pystytin viidessä minuutissa. Paikat tulee putsattua ja hevoset on tyytyväisiä. :)

Kai sitä saa etsiä jostain toppahaalarin, että tarkenee tuolla pihalla sitten värjötellä.

Oikein mukavaa juhannusta kaikille!