Vauva-arkea

Yritän tässä vältellä siivousta, joten tulin laittamaan vähän varsakuvia eetteriin. ;)
  

Varsa on samanlainen jästipää, kuin emän(tän)sä, se ei millään tulisi tallista ulos / sisälle talliin ja koheltaa emää tarhaan vietäessä minne sattuu. Ja kun sitä menet ohjaamaan, niin viimeiseen asti pullikoi vastaan. 
Tänään aamulla puin sille riimun. Eihän sitä siitä voi vielä taluttaa, mutta onpahan totutettu, että riimu laitetaan aamulla, kun mennään ulos.

Kuulakin on vähän jo rauhoittunut, eilen se vielä juoksi jokaisen askeleen varsan perässä tarhassa, mutta tänään se katseli vauvelin pyrähtelyitä heinäannoksensa äärestä.
Lisäksi kävin harjaamassa siitä enimpiä kuramurikoita pois, niin tammahan oikein nautti. Rapsutti sitten vähän sillai väkivaltaisesti takaisin, saa nähdä millainen mustelma käteen tulee... Harjassa rouvalla on edelleen sellainen kurakuorrute että, täytyy niitä ehtoolla ropsia pois.

Roopen kanssa ollaan ajeltu, ensi viikolla saakin sitten kaivaa taas näyttelysuitsia ja muita hilavitkuttimia naftaliinista ja hermoilla kolme päivää ennen näyttelyitä. Mitäköhän vaatteita sitä itse laittaisi? Näytti nuo suorat housut pyörivän jalassa, kun viimeksi niitä sovitin, kyllä se alkuvuoden treeni jossain näkyy.

Jospa nyt sitten tässä vaikka siivoisin, kuudelta olisi menoa, jos oikein riisuisi nämä hevosenhajuiset ja kuraiset vaattensa, pesisi kuran ja pölyn pois naamastansa ja laittaisi hiukset... Vai tunkisinko vain lippiksen päähän ja sanoisin olevani maalta ja lomalla? Kas siinä pulma.

Minäkin vähän koivua maistelen, vaikkei oo ees hampaita!

Varsa, mikä maailman paras päänraaputusteline!